TODISTUSVALINTA ON YKSI TIE YLIOPISTOON MUIDEN JOUKOSSA


Lukiokursseja kannattaa vastaisuudessakin valita ensisijaisesti oman kiinnostuksensa mukaan. Innostus ja motivaatio siivittävät menestykseen opinnoissa.

Vuonna 2020 astuu voimaan paljon julkisuudessa puhuttanut opiskelijavalintauudistus: todistusvalinta. Ensi vuonna vähintään 51 prosenttia yliopistojen uusista opiskelijoista saa opiskelupaikan ylioppilastodistuksensa arvosanojen perusteella.

Professori, vararehtori Sari Lindblomin mukaan todistusvalinnasta on liikkeellä huhuja ja väärinkäsityksiä. Hän johtaa puhetta yliopistojen opiskelijavalintahankkeen ohjausryhmässä ja toimii Helsingin yliopistossa opiskelijavalinnoista vastaavana vararehtorina.

Lindblom painottaa, että todistusvalinta ei ole suinkaan ainoa tie, jonka kautta tulevaisuudessa voi päästä yliopistoon opiskelemaan.

– Opintojen ääreen voi hakeutua myös avoimen yliopiston tai valintakokeen kautta, Lindblom selittää.

Jatkossa on tarkoitus vahvistaa etenkin väylää, joka johtaa opintoihin avoimen yliopiston kautta. Opinnot yliopistossa voisi aloittaa, jos on suorittanut hyvin arvosanoin tietyn määrän opintoja avoimessa yliopistossa. Tarvittavien opintopisteiden määrä vaihtelee aloittain.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikille aloille voisi päästä myös avoimessa suoritettujen opintojen perusteella.

Myös kaikille avoimet verkkokurssit voivat olla yksi tie yliopisto-opintoihin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytiede on tarjonnut ilmaiseksi ensimmäisen vuoden opinnot verkkokurssina syksystä 2018 lähtien.

Todistusvalinnassa voi saada pisteitä korkeintaan kuudesta kirjoittamastaan aineesta. Eri alat painottavat eri oppiaineita eri tavoin. Jokaisella alalla saa joka tapauksessa pisteitä äidinkielen arvosanasta.

Pisteytysjärjestelmä on valtakunnallinen. Yliopistot pisteyttävät esimerkiksi oikeustiedettä opiskelemaan pyrkivien todistuksia samalla tavalla niin Helsingissä kuin Rovaniemelläkin.

Pitkä matematiikka ei ole aina avain onneen

Jatko-opinnoista haaveilevia lukiolaisia Lindblom neuvoo suunnittelemaan kurssivalikoimaansa omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaan.

– Kun aihe innostaa ja motivoi, jaksaa opiskella ja menestyy opinnoissaan, hän tähdentää.

Pitkää matematiikkaa ei kannata valita korkeiden hakupisteiden toivossa, jos kurssien suorittaminen tökkii. Pahimmillaan tuloksena voi olla korkeintaan keskinkertainen menestys matematiikassa ja kurssitolkulla matematiikan työläyden vuoksi vasemmalla kädellä tehtyjä muita opintoja.

Lyhyt matematiikka voi myös suoda todistusvalinnassa enemmän pisteitä kuin pitkä oppimäärä. Esimerkiksi historian koulutukseen pyrkivä saa lyhyen oppimäärän magnasta 18,9 pistettä ja pitkän cum laudesta 18.

Lindblom huomauttaa, että monilla aloilla pitkistä kielistä saa hyvin pisteitä. Kielitaito on myös satsaus tulevaisuuteen. Työelämässä saksan, ranskan tai vaikkapa venäjän taitajille on kysyntää. Yliopisto-opinnoissa etenkin englannin taito on välttämätön. Suuri osa kurssikirjallisuudesta on englanninkielistä. Englanti on myös tutkimuksen kieli.

– Jos jo lukiota aloitellessa tietää, mitä haluaa myöhemmin opiskella, kannattaa toki katsoa, mistä aineista tällä alalla saa todistusvalinnassa paljon pisteitä, Lindblom myöntää.
Samalla hän tähdentää, että omaa alaa ei tarvitse valita heti lukion alussa. Jos uravalinta mietityttää, hän kehottaa juttelemaan esimerkiksi oman opinto-ohjaajan kanssa vaihtoehdoista.

Miksi todistusvalinta?

Todistusvalinta otetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käyttöön opetusministeriön aloitteesta. Pisteytysjärjestelmän yliopistot ovat laatineet itse.

– Todistusvalinnan tavoitteena on saada lukiolaiset mahdollisimman nopeasti jatko-opintoihin. Toiseksi samojen asioiden osaamista ei kannata mitata kahdesti. Nyt osassa yliopistojen valintakokeissa on testattu lukio-oppimäärän osaamista. Meillä on toimiva ylioppilastutkintojärjestelmä, joka erittelee hyvin kokelaiden osaamista, Lindblom selittää.

Todistusvalinta on myös tapa palkita lukiovuosien aikana tehdystä työstä ja hyvästä opintomenestyksestä.

Kirjoittaja Anu Vallinkoski
Opiskelijavalintojen uudistamishanke